Tiedätkö sen ilmiön, jossa tulet tietoiseksi jostakin asiasta ja yhtäkkiä se tuntuu olevan kaikkialla?
Psykologiassa tätä kutsutaan yleisyysharhaksi, eli Baader-Meinhof -ilmiöksi. Kun tulemme tietoiseksi jostain teemasta, alamme huomata sitä ympäristössämme aiempaa herkemmin, ja tästä syntyy kokemus, että ilmiö olisi yhtäkkiä lisääntynyt. Näin voi käydä vaikkapa jonkin sanan, musiikkikappaleen tai vaikka kadulla rakastuneen oloisesti kävelevien parien suhteen.
Todellisuudessa maailma on edelleen sellainen kuin aiemminkin. Se, mikä on muuttunut, on se, mihin mielemme kiinnittää huomiota. Ennakko-odotukset alkavat ohjata havaintojamme.
Yleisyysharhan on ajateltu olevan ensisijaisesti havaintoprosesseihin liittyvä ilmiö. Nyt on kuitenkin ilmestynyt aivan uusi tutkimus, joka valottaa sitä, miten jonkun asian intensiivinen ajattelu vaikuttaa siihen, millaisia muistoja mieleemme nousee. Mekanismi vaikuttaa olevan aivan sama:
Kun pyörittelemme jotain aihetta mielessämme, mieleemme alkaa spontaanisti ilmestyä kyseiseen aiheeseen liittyviä muistoja aiempaa herkemmin. Tämä tarkoittaa, että mieli nostaa elämästämme juuri näihin teemoihin liittyviä muistoja ja alkaa värittää sitä, miltä mennyt elämä näyttää.
Prosessi voidaan hahmottaa selkeinä perättäisinä vaiheina odotusten kehän avulla:
Ennakointi
Mielessä syntyy odotus tai teema, joka alkaa vetää huomiota puoleensa. Tässä vaiheessa jokin asia on noussut tietoisuuteen ja saanut erityistä painoarvoa. Ennakointi ei synny tyhjästä eikä se ole välttämättä objektiivista, vaan sitä ohjaavat aiemmat kokemuksemme ja niiden pohjalta se, mitä aivot pitävät todennäköisimpänä seuraavana tapahtumaketjuna.
Havainnointi
Alamme huomata ympäristöstä erityisesti siihen teemaan liittyviä asioita. Tässä kohtaa Baader-Meinhof-ilmiö tulee näkyviin: koska teema on mielessä aktiivinen, havaintojärjestelmämme poimii sitä ympäristöstä aiempaa herkemmin. Tämä valikoiva havaitseminen alkaa herkästi vahvistaa sitä, mitä mieli jo aiemmassa vaiheessa ennakoi.
Tulkinta
Havainnot saavat merkityksen aiempien kokemusten ja muistojen kautta. Tässä kohdassa Macen ja Chow’n tutkimuksen vaikutus tulee näkyviin: muistijärjestelmä on virittynyt aiempien toistuvien ajatusten pohjalta, jolloin mieleen nousee spontaanisti juuri tähän teemaan liittyviä muistoja. Ne värittävät sitä, miten tulkitsemme käsillä olevan tilanteen.
Toiminta
Tekemämme tulkinta ohjaa toimintaamme. Kannattaako lähestyä vai juosta (ainakin kuvaannollisesti) karkuun? Avata suunsa vai olla hiljaa? Myöntyä vai jättää väliin? Jokainen valinta vahvistaa osaltaan odotustamme (tai sen muuttumista).
Arviointi
Tarkastelemme, mitä tapahtui, ja vedämme johtopäätöksiä siitä, miksi näin kävi. Koska sekä havainnot että muistot ovat valikoituneet saman teeman ympärille, johtopäätökset kallistuvat helposti samaan suuntaan. Kun toimimme odotustemme pohjalta, saamme aika usein sitä, mitä odotimme, mitä se sitten onkaan.
Vahvistusharha tekee tästä vielä systemaattisempaa: huomaamme herkemmin sen, mikä sopii odotuksiimme, ja ohitamme sen, mikä ei sovi. Omat odotukset ja tulkinnat todennäköisesti vahvistuvat etenkin, jos kyseessä on voimakkaita tunteita herättävä aihealue.
Odotusten muovautuminen
Alkuperäinen odotus vahvistuu, mikäli tilanne meni ennakoimallamme tavalla. Tässä vaiheessa odotus voi myös muuttua, mikäli tapahtumat eivät menneetkään kuten odotimme tai löydämme niille vaihtoehtoisia selityksiä. Koska vahvistusharha tekee kehän korjautumisesta systemaattisesti vaikeampaa, pelkkä tieto ei riitä, vaan muutos vaatii aktiivista ponnistelua ja uusien kokemusten tietoista tavoittelua.
Ennakointi
Kehä sulkeutuu. Seuraavassa vastaavassa tilanteessa ennakointi perustuu kokemustemme pohjalta päivittyneille odotuksille.
Näin odotuksista rakentuu itseään ruokkiva järjestelmä. Se, mihin palaamme ajatuksissamme yhä uudelleen, ei jää vain ajatukseksi. Se muokkaa sitä, mitä muistamme, mitä huomaamme ja millaisena todellisuus meille alkaa näyttäytyä.
Miksi odotusten kehä vahvistaa itseään? Kolme toisiaan vahvistavaa vinoumaa
Kehässä vaikuttaa ainakin kolme tunnettua ilmiötä (Baader-Meinhof, muistivirittyminen ja vahvistusharha), jotka kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan kehän eri vaiheissa:
Baader-Meinhof-ilmiö kertoo siitä, miksi huomaamme teemaan liittyviä asioita ympäristöstämme aiempaa herkemmin. Se on havaintoprosessin virittymistä (Zwicky, 2006).
Mace & Chow’n tutkimus (2026) tuo tietoa siitä, miksi muistamme mielessämme oleviin teemoihin liittyviä asioita herkemmin kuin muita. Se on muistijärjestelmän virittymistä.
Vahvistusharha selittää, miksi tulkitsemme havaintomme ja muistomme niin, että ne vahvistavat alkuperäistä odotusta. Se on kuin lukko, joka estää kehää muuttumasta, vaikka objektiivisesti tilanne ei vastaisi odotusta (Nickerson, 1998).
Tiedonkäsittelyn vinoumia tunnetaan valtavasti, ja hiljattain on ehdotettu, että ne kaikki voitaisiin koota saman sateenvarjon alle. Tämä teoria esittää, että kaikki tiedonkäsittely pohjautuisi pyrkimykseen toimia omien uskomusten mukaisesti. Tätä on kutsuttu termillä belief-consistent information processing, minkä voisi vapaasti suomentaa vaikkapa omaa maailmankuvaa vahvistavaksi tiedonkäsittelyksi (Oeberst & Imhoff, 2023).
Maailma näyttää siis ilmeisesti ihan oikeasti hyvin erilaiselta eri ihmisten silmin, ja jokainen on enemmän tai vähemmän vakuuttunut juuri oman tulkintansa oikeellisuudesta. Odotukset todella tuntuvat faktoilta. Pysähdy hetkeksi miettimään, miten tämä vaikuttaa kaikenlaiseen tekemiseen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen tavallisessa arjessa, työelämässä, päätöksenteossa, politiikassa ja vaikkapa suhtautumisessa ilmastonmuutokseen.
Odotukset pyörivät automaattisesti omia kehiään, ellemme tietoisesti kiinnitä niihin huomiota ja pysähdy huomaamaan niiden vaikutuksia sekä havaintoihimme, tulkintoihimme että käyttäytymiseemme. Uusi tutkimus ajattelun vaikutuksesta muistojen valikoitumiseen tarkoittaa sitä, että meidän kannattaa laajemminkin pysähtyä tarkastelemaan oman mielemme sisältöjä. Se, minkäväristen lasien läpi maailmaa tarkastelemme, millaisia sanoja käytämme, miten
puhumme itsestämme ja itsellemme tai kuvailemme toisia ihmisiä ja ympäröivää maailmaa, vaikuttaa sekä siihen, mitä muistamme menneestä että siihen, miten tulkitsemme tulevaa.
Tämän vuoksi kaikenlainen huomaaminen on hyvinvointitaitojen kulmakivi. Kun pysähdymme huomaamaan tulkintojamme ja niiden vaikutuksia elämäämme, voimme tarvittaessa alkaa harjoitella tapoja, jotka palvelevat paremmin hyvinvointiamme. Suuntaamalla huomiota eri tavalla voimme vaikuttaa siihen, millaisia tarinoita mieli meille tarjoaa ja miltä maailma meistä näyttää.
Lähteet
Mace, J. H., & Chow, E. (2026). Preoccupation priming: How repetitive thinking can influence our involuntary memories. Consciousness and Cognition, 137, 103966. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41297075/
Nickerson, R. S. (1998). Confirmation bias: A ubiquitous phenomenon in many guises. Review of General Psychology, 2(2), 175–220.
Oeberst, A., & Imhoff, R. (2023). Toward parsimony in bias research: A proposed common framework of belief-consistent information processing for a set of biases. Perspectives on Psychological Science, 18(6), 1464–1487.
Zwicky, A. M. (2006). Why are we so illuded? (tiivistelmä). Stanford University. https://web.stanford.edu/~zwicky/LSA07illude.abst.pdf
Blogin pääkuva: Freepik
