Työyhteisövalmennus

Työyhteisövalmennus auttaa vahvistamaan työyhteisön vuorovaikutusta, psykologista turvallisuutta ja yhteisten tavoitteiden toteutumista arjessa.

Jokainen kaipaa kuulluksi tulemista, arvostusta ja tunnetta siitä, että juuri hänellä ja hänen työpanoksellaan on merkitystä. Sama tarve on olemassa kaikilla elämänalueilla. 

Työyhteisöissä nämä tarpeet täyttyvät tai jäävät kipeällä tavalla täyttymättä päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja käytänteissä. Pienilläkin toimintatavoilla voi olla suuri vaikutus siihen, tunteeko ihminen olevansa tärkeä osa kokonaisuutta vai jääkö hän resurssiksi, jonka ajatuksia ja kokemuksia ei aidosti huomioida. Näistä kokemuksista rakentuu työhyvinvointi ja pitkällä tähtäimellä myös työn pitovoima.

Hyvin toimiva työyhteisö rakentuu yksilöiden ja yhteisön kyvystä toimia tarkoituksenmukaisesti ja toisiaan tukien haastavissakin tilanteissa. Lisäksi tarvitaan toimivia rakenteita ja prosesseja, jotka tukevat työn tekemistä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Työhyvinvointi rakentuu pitkälti työn arjesta eli siitä, millaisiksi tavalliset työpäivät muodostuvat. Jos työ kuormittaa päivästä toiseen, loma tai vapaa-aika eivät riitä palauttamaan voimavaroja. Siksi on tärkeää rakentaa työn arki sellaiseksi, että se tukee ihmisten jaksamista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toimivien rutiinien luomista, tiedonkulun selkiyttämistä ja sen pohtimista, millä tavoin työntekijät voisivat palautua jo työpäivän aikana.

Työyhteisövalmennuksessa tarkastellaan ohjatusti yksilöiden, ryhmien ja organisaation toimintatapoja ja kartoitetaan sekä jo toimivia rakenteita että mahdollisia kehityskohtia. Tavoitteena on vahvistaa työyhteisön toimivuutta sekä lisätä sen kykyä kohdata muutoksia, epävarmuutta ja haastavia tilanteita rakentavasti. Työskentely perustuu kontekstuaalisen käyttäytymistieteen periaatteisiin, työhyvinvointia käsittelevään tutkimukseen sekä ACT in the Workplace- ja Prosocial-malleihin. Näissä lähestymistavoissa huomio kohdistuu samanaikaisesti sekä yksilöiden toimintaan että niihin rakenteisiin ja käytäntöihin, jotka ohjaavat koko työyhteisön toimintaa ja sitä kautta kulttuuria.

Yksilötasolla työskentely painottuu psykologisen joustavuuden taidon vahvistamiseen ja työhyvinvointia tukevien ratkaisujen tekemiseen. Tässä työskentelyssä tutkitaan itselle tärkeitä asioita, niiden tielle nousevia esteitä ja erityisesti keinoja toimia esteistä huolimatta. Psykologisesti joustava työntekijä pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti myös silloin, kun työ herättää voimakkaita tunteita. Hän kykenee suuntaamaan huomionsa olennaiseen, tekemään harkittuja valintoja ja toimimaan toivomallaan tavalla myös silloin, kun olosuhteet eivät ole ihanteelliset. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi taitona ilmaista mielipiteitään ja kuulla myös vastakkaisia näkemyksiä, rohkeana tehtäviin tarttumisena, priorisointitaitoina ja mahdollisuuksien näkemisenä epävarmuudenkin keskellä. Se voi tarkoittaa myös arjen rutiinien rakentamista niin, että toistuvien asioiden tekeminen kulkee sujuvasti ilman jatkuvaa pohtimista, varmistelua tai neuvottelua oman mielen kanssa.

Sama pätee työyhteisöihin. Mitä taitavammin yhteisö huomioi jäsenensä ja kaikenlaiset eteen tulevat haastavat tilanteet, sitä enemmän energiaa vapautuu varsinaiseen työhön. Kun vaikeista asioista voidaan keskustella avoimesti, näkemyseroja käsitellä rakentavasti ja päätöksiä tehdä riittävän selkeästi ja reilusti, ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi ja haluavat tehdä parhaansa myös työyhteisön suuntaan.

Millaisiin tilanteisiin työyhteisövalmennus sopii?

Valmennus sopii tilanteisiin, joissa halutaan selkiyttää yhteistä suuntaa, vahvistaa tavoitteiden toteutumista arjessa tai kehittää työyhteisön toimintaa. Sitä voidaan hyödyntää myös silloin, kun työyhteisössä on kitkaa, vastuut ovat epäselviä, vaikeita keskusteluja vältellään tai muutokset kuormittavat yhteisöä.

Mitä valmennuksessa tehdään?

Työskentely alkaa tilanteen kartoittamisella. Tavoitteena on muodostaa yhteinen ymmärrys nykytilanteesta ja varmistaa, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi. Ihmisten kokemukset ja havainnot tarjoavat arvokasta tietoa siitä, mikä työyhteisössä toimii ja missä kohdissa kehittämisestä olisi hyötyä.

Tilanteen ymmärtämisen jälkeen huomio siirtyy nopeasti tulevaisuuteen ja käytännön ratkaisuihin. Tavoitteena ei ole jäädä pitkäksi aikaa analysoimaan ongelmia, vaan tunnistaa konkreettisia toimintatapoja, joilla yhteistyötä voidaan parantaa ja tavoitteita edistää. Työskentelyssä rakennetaan yhteistä ymmärrystä, harjoitellaan uusia taitoja ja sovitaan käytännöistä, joita voidaan viedä suoraan arkeen seurantaa unohtamatta. Tavoitteena on toimivampien rakenteiden juurtuminen työyhteisön arkeen yksi muutos kerrallaan.

Tyypillisiä teemoja ovat:

• yhteisen tarkoituksen, tavoitteiden ja arvojen kirkastaminen
• yhteistä tarkoitusta tukevien toimintatapojen kehittäminen
• toimivan vuorovaikutuksen vahvistaminen ryhmän sisällä, ryhmien välillä ja organisaation i tasoilla
• vastuiden, roolien ja päätöksenteon selkiyttäminen
• yhteistyötä tukevien toimintatapojen ja rakenteiden kehittäminen
• toimivien seurantakäytäntöjen luominen ja muutosten juurruttaminen osaksi arkea.

Mitä hyötyä valmennuksesta on?

Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja työyhteisön kykyä toimia yhdessä tavalla, joka tukee sekä hyvinvointia että perustehtävän toteutumista. Työskentelyn tuloksena yhteistyö selkeytyy, vastuut tarkentuvat, päätöksenteko sujuvoituu ja vaikeiden asioiden käsittelyyn syntyy yhteisiä toimintatapoja. Yhteinen avoin keskustelu vähentää väärinymmärryksiä ja epävarmuudesta kumpuavia käytäväpuheita. Tällöin on mahdollista toimia yhteisen tiedon, ei oletusten pohjalta.

Kun toimintatavat, vastuut ja päätöksentekoprosessit ovat selkeitä, aikaa ja energiaa vapautuu tärkeimpään eli työn tekemiseen. Selkeät toimintatavat ja oikeudenmukaiset käytännöt vahvistavat myös psykologisen turvallisuuden kokemusta. Uskallus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa kielteisistä seurauksista mahdollistaa oppimisen, innovoinnin sekä virheiden ja epäonnistumisten avoimen käsittelyn.

Valmennus suunnitellaan aina organisaation tarpeiden mukaan. Se voi koostua yksittäisestä työpajasta, useamman tapaamisen kokonaisuudesta tai pidemmästä kehittämisprosessista etänä tai lähitapaamisina. Työskentelyyn voivat osallistua kokonaiset työyhteisöt, tiimit, johtoryhmät tai esihenkilöryhmät.

Entä jos tarve koskee yksittäistä esihenkilöä tai työntekijää?

Työyhteisövalmennuksen teemoja on mahdollista käsitellä myös johdon ja esihenkilöiden työnohjauksessa tai psyykkisen valmennuksen jaksona.

Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä, millainen työskentely palvelisi juuri teidän yhteisöänne!